Skip to content

Kuntapolitiikka

Kunta on merkittävä palveluiden tuottaja (mm. päivähoito, peruskoulutus, sairaanhoito, vanhustenhoito, kirjastot, kaavoitus, vesi- ja jätevesihuolto). Kunta on siten merkittävä toimija meidän suomalaisten elämässä. Kuntien määrä on viimeisen neljän vuoden aikana vähentynyt noin sadalla kunnalla eli lähes neljänneksellä. Edelleen puhutaan siitä, että Suomessa on liikaa kuntia, minkä sanotaan olevan yksi syy kuntien velkaantumiseen ja kunnallisveron nousuun. Samanaikaisesti puhutaan kuitenkin, että kuntapalvelut ovat monin osin heikentyneet. Mihin asioihin Sinä haluat kuntapolitiikassa täysmuutoksen?

Mainokset
6 kommenttia leave one →
  1. Tommi permalink
    29.1.2011 16:27

    Kunnat on pakkoliitettävä vähintään 20.000 asukkaan kokonaisuuksiksi. Maassa on noin sata kuntaa, joissa 40% kunnan työvoimasta on kunnalla töissä. Eihän tässä ole mitään järkeä.

    • 31.1.2011 00:36

      Matemaattisesti asia voi näyttää tältä. Käytännössä asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Tähän pari huomiota. Ensinnäkin nykyjärjestelmä, joka antaa kunnan virkamiehille yhteenliitetyissä kunnissa viiden vuoden virkasuojan, ei tuota juuri mitään säästöjä. Se tuottaa vain tehottomuutta ja päällekkäisyyttä, joten vaikka suuret yksiköt näyttävät periaatteessa tehokkaammilta, ei kuntien yhteenliittäminen ole todellisuudessa mikään patenttiratkaisu. Toinen asia on, että kun on tehty selvityksiä erilaisista teholuvuista esim. päivähoidon hinta per päivähoitolapsi yms., on voitu todeta, että useasti suurimmissa kunnissa kustannukset ovat jopa merkittävästi suuremmat kuin pienissä. Tämä johtuu siitä järjettömästä hallintobyrokratiasta, joka syntyy väliportaista. Ks. tästä esim. päivän kommenttini 27.1. Kolmas asiaan vaikuttava tekijä on, että jos tehdään oikein isoja yksiköitä, reaalisesti reuna-alueet jäävät yleensä päätöksenteossa vaille edustajia ja sitä kautta jäävät nykyistäkin huonommalle hoidolle. Tästä muutama esimerkki. Esimerkiksi Vuosaari, joka on keskisuuren kaupunginkokoinen, ei sieltä ole Helsingin kaupunginvaltuustossa yhtään edustajaa. Kukaan ei siis aja vuosaarelaisten asiaa. Jos nyt Helsinki ja Vantaa yhdistettäisiin, voidaan laskea, että tn. Vantaalta olisi tässä yhdistetyssä 85 hengen kaupunginvaltuustossa 7-8 edustajaa. Vantaasta tulisi todellinen syrjäkylä tässä järjestelmässä. Jos kotikuntani Sipoo yhdistettäisiin pääkaupunkiin, kaikella todennäköisyydellä Sipoosta ei olisi yhdistetyssä valtuustossa kuin kenties yksi rkp:läinen edustaja. Voi näin ollen sanoa, että tämä järjestelmä ei kyllä lähidemokratiaa, eikä sen mukaista palvelujan aikaansaamista ja ylläpitoa edistä. Asia ei ole siis ihan niin yksinkertainen, miltä se puusta käsin näyttää.

      • Tommi permalink
        31.1.2011 19:49

        Tiedän. Siksi kirjoitinkin, että vähintään 20.000 asukkaan kokonaisuuksiksi. En siis 500.000 asukkaan.

        En ole ollenkaan varma, että Vantaan ja Helsingin kuntaliitoksesta syntyy säästöjä, mutta pienien kuntien yhdistymisistä varmasti, jos näin halutaan. Toki soisin, että säästöt saataisiin nopeasti aikaan, mutta viisikin vuotta on suhteellisen lyhyt aika julkishallinnossa, eli mieluummin säästöt viiden vuoden päästä kuin ei milloinkaan.

        Täytyy muuten todeta, nimesi löytymisen persujen ehdokasluettelosta nosti puoluetta silmissäni todella paljon. Kunhan vaan pidät huolen, ettei persut vajoa vasuripuolueeksi Ay-siiven (ja Soininkin populistisen lausuntojen) myötä.

      • 31.1.2011 20:11

        Kiitos kommentistasi. Olen lähtökohtaisesti samaa mieltä, että kuntaliitokset ovat periaatteessa hyviä, mutta ylisuuret ovat ylisuuria ja ylipienet liian pieniä. Pakkorakenteeseen en kuitenkaan ole ihastunut. Mitä tulee kommenttiisi vasuripuolueisiin, on Soinikin todennut, että sosialismi ei kuulu persuihin, eikä tule kuuluakaan. Allekirjoittaneen toimintamallista ei vasemmistoaatetta löydy mikroskoopillakaan, koska ajan vapaamman markkinatalouden asiaa, joka ei ole byrokratian kahlitsemaa, kuten se nyt on. Kiitos siitä, että jaat ymmärrykseni mukaan monet näkemykseni. Olen siis oikealla tiellä.

    • Tommi permalink
      2.2.2011 09:49

      Unohdin kommentissani sanoa, että jos kunnat olisivat merkittävästi isompia, vastaten lähinnä nykyisiä maakuntia, voitaisiin nähdäkseni lääninhallitusten ja maakuntahallinnon tehtäviä supistaa merkittävästi.

      Jos Suomessa on saman verran asukkaita kuin jonkun suurkaupungin kaupunginosassa, ei mielestänin täällä tarvita valtionhallinnon lisäksi lääninhallintoa, maakuntahallintoa ja kunnallishallintoa. Eikä myöskään näitä hallintoja koordinoivia ja tarkastavia elimiä.

      • 5.2.2011 19:58

        Vastaus on juuri näin. Lisäksi voitaisiin ajatella, että joka kerta kun ihmisen ammatin loppuosan nimike on tarkastaja, voi miettiä, että onko tehtävä oikeasti välttämätön. Ymmärrän vielä verotarkastajan ja tilintarkastajan, mutta monen muun tarkastajan kohdalla se oirehtii siitä, että toiset tarkastavat toisten töitä, koska ei uskota, että toisten työt ovat kunnossa ja toimivia. Tämähän ei lisäarvoa tuota eikä aiheuta muuta kuin takuulla-byrokratiajärjestelmän.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: