Skip to content

Talous

Valtion velka on historiallisessa huipussaan ja velka vain kasvaa. Suomella on nykymenolla selkeä taipumus kuluttaa enemmän, kuin mihin on varaa. Vaihtoehtoja ovat lähinnä verojen nosto tai selkeä kulujen leikkaus. Jos leikataan, niin mistä? Joka tapauksessa terve talous on jokaisen valtion elinkelpoisuuden yksi kulmakivi. Mikä on Sinun näkemyksesi, mihin tarvitaan täysmuutos?

Mainokset
28 kommenttia leave one →
  1. 27.11.2010 20:40

    Suomen taloutta kalvaa yli valtiovelan kokoinen syöpä

    Arvostettu tuottavuuden ja tuotannontekijöiden asiantuntija John Kendrick on todennut aineettoman pääoman olevan tuotannossa jo 70 % aineellisen ollessa 30 %. Hän näkee eron vielä kasvavan. Kun ennen omistettiin telakka, nyt tarvitaan interaktiivinen satama, viitaten karusti Satama Interactive yhtiöön toisena ääriesimerkkinä seurauksista kun IPR arvoja määritellään mielikuvina. Yhdenvertaisella IPR -investointien kohtelulla tai peräti ”telakkatuella”, tekijänoikeusteollisuus ja luova talous voisivat synnyttää yli 200 % suuremman tuotannon savupiipputeollisuuteen nähden. Lisänä syntyy mittaamattomat määrät työpaikkoja, pääosin kalliisti koulutetuille ja luonnostaan osaaville nuorille.

    Suomi on monen muun maan tavoin hukannut luovan talouden varallisuutensa antamalla IPR -arvojen kellua markkinoiden ehdoilla. Maailman mahtitoimijat eivät aikaile, kun talouden suojaukset aukeavat. Sama jäävuori, joka törmäsi Suomen Markkaan 90-luvun alussa pakkodevalvoi Suomen ja koko maailman älyllisen pääoman arvottomaksi 90-luvun lopussa. Syntyi koko maailmantaloutta järisyttänyt IT-kupla. 80-luvun kasvuihmeen tavoin IT talous kehittyi kuin hyökyaalto ja seireenit kutsuivat muutamaa onnekasta miljonääriksi. Hetken päästä miljoonat sulivat ja valtaosa Suomen merkittävistä yrityksistä, innovaatioista ja sorsakoodeista siirtyi tuottamaan muiden maiden hyvinvointia.

    On viimeinen hetki pelastaa maailman parhaiten koulutettujen aivojen kotimaa! Kun ennen Suomi eli pöllistä, nyt se eläisi yli 200 % leveämmin ällistä! Viranomaisten tulee julistaa IPR- arvot (intellectual property rights) suojelukohteeksi! Suomen tulee ymmärtää ja tunnustaa luovan työn arvo tulevaisuudellemme. Henkiset pääomat noteeraamalla voimme vaurastua yhdessä yössä ja vastata huippuosaamisellamme hyvinvointimaan vaatimuksiin. IPR -varallisuuden arvonmääritys nostaa Suomessa syntyvän ja olevan omaisuuden arvoa jopa nykyistä valtiovelkaamme suuremmaksi.

    Valittaessa kansanedun valvojia tulevissa vaaleissa kannattaa varmistaa, että ehdokas on IPR -oppinut, eikä lobbarivoimin opetettu tietoviisas. Vain Terijoen hallituksen kaltainen ulkoa ohjattu valta voisi jättää hyödyntämättä ja/tai kirjaamatta tämän luontokuormattoman talousdynamon hallitusohjelmaansa. Köyhyys on Suomelle vain valintakysymys.

  2. Lauri Arra permalink
    2.12.2010 13:37

    Keskustelu budjetin tasapainottamisesta joko leikkauksilla tai veronkorotuksilla on tällä hetkellä toivottomassa tilanteessa. Leikkausehdotuksiin on – niiden koosta riippuen – kaksi vakioitunutta tapaa vastata. Pieni leikkaus ei ole kansantaloudellisesti merkittävä summa ja iso leikkaus asettaisi ennen rahaa saaneet ihmiset tai yhteisöt kohtuuttomaan tilanteeseen.

    Molemmat väittämät ovat sinänsä totta, mutta leikkauksen vastustaminen sen pienuuden perusteella ei ole enää naurettavaa – se on raivostuttavaa. Yksittäisten ministeriöiden budjetteja penkoessa voi kansalainen huomata kuinka huolettomasti rahaa jaetaan kansantaloudellisesti merkityksettömissä kuusi- tai seitsennumeroisina vuosierinä pitkin Suomea ja maailmaa.

    Kansanedustajilta tarvitaan välttämättä rohkeutta vaatia pieniä leikkauksia. Leikkauksilla on ikävä kaiku, mutta tosiasia on että välillä poliitikot tekevät huonoja kulutuspäätöksiä. Kun yhdistämme huonot kulutuspäätökset yleiseen haluttomuteen leikata yhtään mitään saamme tulokseksi aivan hirmuisen määrän huonoa kulutusta. Mikäli kansanedustajilta puuttuu halu ja kyky ajaa pieniä leikkauksia, on edessämme Iso-Britannian nykytilanne – suursaneeraus.

    Jotta voimme välttää suuret leikkaukset, meidän täytyy vaatia jatkuvasti pieniä leikkauksia. Yrittäjähenkisenä ryhmänä ymmärrätte varmasti että menoja on jatkuvasti tarkkailtava ja turhuuksia vältettävä. Suurissa saneerauksissa kärsivät eniten vähäosaiset.

    • 8.12.2010 10:31

      Leikkaukset eivät missään tapauksessa riitä elvytystoimeksi, sillä se vie pois kotimaista kulutusta. Ainoa ratkaisu on talouden kasvu valoa kohti, eli sinne mihin kysynnän voimat suuntaavat. Kansanedustajien on osattava nähdä modernin talouden ansaintalogiikka ja ymmärrettävä, että kotimaisen toimialan merkitys on siinä välttämätön. En tarkoita protektionismia, vaan yhdenvertaisia kilpailuedellytyksiä. Siinä asetelmassa suomalainen voittaa ja vielä rahallisestikin paljon.

  3. Simo permalink
    17.12.2010 13:50

    Asuntovelan korkovähennys poistamalla saadaan miljardiluokan säästö. Eikä kukaan jää tällä säästöllä työttömäksi. Täysin turha tukiainen.

    • 29.1.2011 22:38

      Pitää pitkälti paikkansa. Kuitenkin tilanne on niin, että ne, jotka ovat laskeneet ko. korkovähennyksen varaan ja oikeasti ovat tiukoilla, on epäinhimillistä tehdä tuollainen järjestelmän muutos yhdellä kertaa. Meillä on oltava yhteiskunta, johon voi luottaa ja joka mahdollistaa ennakoitavuuden. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseinen asia voidaan toteuttaa vain pitkässä juoksussa portaittain, jolloin yksittäiset kotitaloudet pystyvät ko. muutoksen kanssa elämään.

      • Simo permalink
        30.1.2011 17:45

        Samaa mieltä. N. 5 vuoden siirtymäaika on järjestettävä, jona aikana lainaverovähennys asteittain poistetaan. Siirtymäajan kuluttua lainapääomaa on lyhennetty ja toisaalta tulotaso noussut sen verran, että loppulainan takaisinmaksu sujuu. Jollei suju, ei ole kuitenkaan valtion tehtävä tukea ylivelkaantumista ja rahoittaa pankkeja.

        Nyt olisi paras ja kivuttomin hetki poistaa vähennys, kun korot ovat alhaalla ja vähennyksen raha-arvo suht. pieni. Jos veroja joka tapauksessa nostetaan, nosto on paras suorittaa poistamalla turhia tukiaisia.

      • 30.1.2011 18:05

        Leikkauslistojen tie on loputon, ellei Suomi ala kilpailemaan kasvusta uusilla luovan talouden tuotantoaloilla. Vain uudet työpaikat ja tehty työ voi ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan palvelurakenteita. Timo Ropen vahvuusalue eli markkinointiosaaminen on keskeinen osa luovaa taloutta. Sen avulla yksi keksintö tai tuote, moninkertaistaa myyntituotot ja lisää sitä yritysten käyttökatetta, jolla rahoitetaan yrityksen kasvu, lisätyöllistäminen ja myös yhteiskunnan verotulot.

        Luova talous on luontokuormaton nuorisoa luonnostaan kiinnostava ja motivoiva maailma. TEKES:in rinnalle on viipymättä perustettava MAKES, joka mahdollistaa suomalaisen osaamispääoman myynti- ja markkinointiosaamisen. Leikkauksista puhuminen on lisäksi vaaliteemana erittäin negatiivista.

      • Simo permalink
        30.1.2011 19:04

        Erkki Puumalaiselle: Markkinointiajattelua todella puuttuu. Varsinkin julkiselta sektorilta. Joka puolelta kaikuu huuto LISÄÄ TUKEA! Se perustavaa laatua oleva havainto puuttuu, että pitää olla ASIAKAS, jota palvelu miellyttää vieläpä niin, että asiakas maksaa (edes veroina) ja tulee takaisin. Jos rahaa uupuu, vaaditaan aina tukea sen sijaan, että haettaisiin asiakkaita.

        TEKES ja MAKES sijoittuvat sarjaan LISÄÄ TUKEA. Kas noin, tukiaista tuonne, kun ei muuten mene kaupaksi. Kehittämistukea, markkinointitukea,vientitukea, projektitukea… ja taas floppaa.

        Missä viipyvät luovan talouden markkinoijat? Niin kauan on jo hoilotettu ja rämpytetty, pensselillä sutattu ja kameralla osoiteltu, että pitäisi alkaa pikku hiljaa löytyä omaa markkina-aktiviteettia myös näiden alojen puolelta. Markkinoinnin peruskurssi ja ehkä jatkokurssikin tekisivät jo ihmeitä. ”Kovien” alojen koulutukseen on pikku hiljaa markkinapuolta jo lisäilty, mutta ”luovien” alojen puolelta taitaa tykkänään puuttua ymmärrys markkinatalouden perusasioista. Uskoakseni kyse on myös pitkälti asenteista, kun juuri tämä minun luovuuteni ei salli minkäänlaista raha-ajattelua. Strateginen markkinointiajattelu kun ujutetaan luovan työläisen päähän, niin johan alkaa tulla sellaistakin luovaa taloutta, että tuotoksia luodaan myös yleisön tarpeisiin eikä vain suuren auteurin oman henkisen kehityksen vuoksi.

      • 30.1.2011 19:24

        Kiitos Simo kun kommentoit, sillä unohdin liittää painotukseeni sen mitä olen toisaalla toitottanut tuista. Kaikki teollisuuden ja markkinatalouden tuet tulee poistaa ja muuttaa TEKES:ssä sovelletun mallin mukaan rahoitukseksi. Ts. kun hanke onnistuu raha palaa kiertoon. Jos hanke menee pieleen, sen voi sopivalla riskinjaolla muuttaa tueksi. Näin ei mitään oleellista jää tekemättä vain siksi, että rahaa ei ole. Tietänet että esim. TV- mainos pitää maksaa etukäteen puhumatta myyvän sanoman tuotantokustannuksista. Tuet ovat kaikilla tavoin markkinatalouden syöpä.

      • 31.1.2011 00:23

        Keskustelusta kiteytän pari asiaa: Luova talous on oikeasti keskeinen elementti tulevassa kasvussa. Kaikki ymmärtävät, että savupiipputeollisuus ei ole enää se, jolla Suomi elää, on kyse sitten puusta tai metallista. Vaikka ne vielä merkittävää osaa näyttelevätkin, niin tuleva kasvu ei niiden varaan voi rakentua. Mitä tulee Simon kommenttiin tietyistä luovan alan henkisistä ongelmista, niin voin todeta, että kyllä Siperia on vähitellen opettanut, että sellaista ei voi luoda, mitä kukaan ei osta. Jos joillakin tämä ihannemaailma onkin aivoituksissa, niin kyllä se enemmän menneen talven lumia on kuin nykymaailmaa. Mitä tulee tukijärjestelmään, ne yleensä eivät ole minkään terveen talousjärjestelmän osoitin vaan vinouttava, laiskistava ja pahimmassa tapauksessa tervettä järjestelmää syövyttävä.

      • Simo permalink
        31.1.2011 00:19

        Muistaakseni rahoitus on jo keksitty. Sen nimi on pankki, osakkeenomistaja tai bisnesenkeli. Ei ole mieltä, että yhteiskunta subventoi kannattamattomia hankkeita, jotka eivät muuten saa rahoitusta. Jos luova talous tms. on kannattavaa toimintaa, rahoitus keskimäärin järjestyy. Jos taas ei ole, miksi yhteiskunnan pitäisi ottaa tappioita kontolleen?

      • 31.1.2011 00:53

        Kyseinen kommentti on itsestään selvyys. Ei ole mieltä kannattamattomien hankkeiden subventointi. Kyseisen asian esittäminen näillä sivuilla ei ole kuitenkaan tarkoituksenmauksta, koska emme ole sitä esittäneet.

      • Simo permalink
        31.1.2011 00:57

        Riippuu Timo siitä, mitä luovalla taloudella tarkoitetaan. Jokainen tajuaa, ettei puoli Suomea mitenkään elä viihdepläjäyksillä, design-kotkotuksilla tai taide-elämyksillä, vaikka niitä kuinka markkinoitaisiin ulkomailla asti. Luovuutta tarvitaan perinteisen kovan talouden ytimessä markkinoinnissa, tuotekehityksessä, tutkimuksessa, valmistuksessa, palveluissa…

        Nämä jotkut ”luovat” alat ovat eläneet tukimaailmassa ja varmasti markkinatalouteen siirtyminen ottaa aikansa samalla, kun kannattamattomat vanhat alat kuolevat pois. Hyvä niin, talous uudistuu luovasti. Valtion ei pidä mennä siihen väliin pahemmin sorkkimaan, vaan pitäköön huolen vain siitä, että yrityksiä on hyvä perustaa ja kehittää, tarvittaessa myös päästää konkurssiin.

      • 31.1.2011 03:07

        Luova talous ajatellaan valitettavan suppeana. McDonalds, Microsoft, kosmetiikka, muoti ja koko tekijänoikeusteollisuus pohjaavat luovaan talouteen . Yksin elokuvien tekijänoikeudet ovat Amerikassa isompi bisnes kuin heidän maatalous. Mitään brändiä ei voi luoda ilman vahvaa markkinointipanosta, eikä yhtäkään elokuvaa voi tuottaa ilman miljoonasatsausta.

        Tunnen musiikkibisneksen asiantuntijatasolla ja saatan todeta, että Ruotsin musiikkivienti on melko tarkkaan 100 kertainen Suomeen nähden. Ruotsi on kilometrejä meitä edellä luovassa taloudessa. Växjön yliopisto on jopa maailman johtava luovan talouden koulutuslaitos. Suomessa ei vielä ole kunnolla määritelty luovaa taloutta. Haluan Simo jutella kanssasi, jos et näe kannattavan bisneksen osalta rahoitusongelmaa edes luovassa taloudessa.

        Esim. http:/www.poptori.fi/santa on kokonaisuus, joka on syönyt minulta 2.5 milj euroa. 90% tästä on oman tuotantohenkilöstön palkkamenoja. Se käynnistettiin yhdessä KTM:n kanssa, mutta he hyppäsivät varottamatta kyydistä, ilman mitään ilmoitettua syytä.

        Tai oli muodollinen syy, yrityksemme oma pääoma ei kasvanut, sillä palkat poistuivat kirjanpidosta. Tappiota emme tehneet ikinä ja sisällöt ovat tekijänoikeuslailla suojattu kaikissa maailman kolkissa 50 vuodeksi. Kotimaisia sisältöjä meillä on moninkertaisesti enemmän ja lähes yksistään ykkösartistien ikivihreitä ykköshittejä, kun olemme niitä tietoisesti hankkineet.

        Viimeisen 9 vuoden aikana meillä on yksistään tuotantoihmiset tehneet työtä 262 000 tuntia ja freelance porukka n 50 000 tuntia. Jos tunnit laskutetaan ulos eli tekijänoikeudet myydään, meillä on 80 euron tuntivelotuksella yli 25 milj euroa rahaa. Nyt meillä on tekijänoikeuksia, jotka tosin 50 vuoden suoja- aikana tuovat tuplaten tuloja. Se ei auta nyt.

        Markkinointi ja sisältötuotanto ovat luontokuormatonta työtä, jota valtion kannattaa teettää kaikilla työllistämispääomilla. Raha tulee taatusti takaisin toisin kuin nyt. Korkona tulee päälle maamme osaamispääoman ja kansallisen kilpailukykymme karttuminen. Medialalla lienee suurin koulutuksen kohtaanto-ongelma. Koulutettua väkeä on, mutta ei työtä. Erityisesti nuoret himoavat tällaista tekemistä.

        Tekijänoikeusvarallisuus pitää arvottaa ja pitää oikeudet maassa vahvistamassa kansallista omaa pääomaa. Edvin Laine tappeli 50 luvun alussa saadakseen rahoituksen Tuntemattomalle sotilaalle. Meneekö Agry birds Applen määräysvaltaan?

      • Simo permalink
        31.1.2011 10:48

        Erkki, onko luovan talouden rahoitus jotenkin erilaista kuin muun talouden? Millä perusteilla?

        Jokainen tietysti haluaa lisärahaa juuri omalle alalleen. Se on luonnollista. Osin siksi valtion rahat ovat loppu ja koko ajan mennään pakkasella.

        Täytyy vielä olla hiukan eri mieltä, että markkinointi ja sisältötuotanto olisivat luontokuormatonta työtä. Sellaista ei ole vielä keksittykään. Aineettoman tuotteen ja palvelun tuotanto kuluttaa myös luonnonvaroja ja saastuttaa. Työpaikalle on päästävä, seinät on rakennettava ja laitteistoja käytettävä. Markkinointiin vaaditaan käytännössä runsaasti materiaa ja elektroniikkaa. Moni sisältötuote suorastaan huutaa laitehankintoja, joita ei ilman runsasta sisältötarjontaa ikinä tehtäisi. Sisältötuotannon paisuminen ja sen markkinointi eri kanavia myöten ovat päin vastoin johtaneet kiihtyvään luonnonvarojen käyttöön. Täytyyhän joka kuluttajalla olla sen seitsemän puhelinta, soitinta, stereota, televisiota, tietokonetta, digiboksia yms. laitteita, joita vuosittain uusitaan nimenomaan luovan talouden tuotteiden kuluttamiseksi.

        En suinkaan vastusta luovaa taloutta, päin vastoin, kunhan se toimii markkinaehtoisesti. Mielellään näkisi, että luovat tekijät itse ottavat vastuuta tulevaisuudestaan esim. perustamalla yrityksiä.

    • 31.1.2011 11:29

      Simo, kritiikki on parasta kannustusta ja kehitysmateriaalia. Siitä tulee postiivista vasta kun asia verifioidaan todellisuuteen. Yleensä argumentaatio jää juoksuhaudoista huuteluun ja kumpikin väittelijä pitää päänsä. En väitä että tässä keskustelussa olisi sitä, mutta valtiohallinnossa sitäkin enemmän.

      Kyllä luova talous on luontokuormatonta, sillä Suomi on täysin varusteltu ja täysin koulutettu osaamispääomansa hyödyntämisosaamiseen. Rahoitusrahaa tulee kun koulutettu väki pääsee kortistosta töihin ja jos ovat pizzeriassa, vapauttavat sen paikan toisille.

      Rahoitusongelma on tässä; kun rakennusmies tekee 10 000 tuntia työtä syntyy omakotitalo ja työhön nähden kaksinkertainen varallisuus. Kun media-ammattilainen tekee työn ei synny mitään, joten ei ole myös rahoitettavaa kohdetta. Tämä johtaa siihen että IPR arvostus menee huutoäänestykseen, eli syntyy vaara IT kuplan kaltaisiin ylilyönteihin tai Trainer’s Housen 51 milj euron good will pseudotasearvoon. Se on valetaloutta eikä siis ennustettavissa. Tulevaisuus on15-20 vuoden välein näiden kuplien puhkomista ilman että Täysmuutos hoitaa asian toisin.

      • Simo permalink
        31.1.2011 12:39

        Sen verran kommentoin vielä luontokuormaa, että luovan työn tuloksena luonnon kuormitus tulee vain kasvamaan. Suuri osa työstä lisää kulutusta poistamatta vastaavasti mitään vanhaa. Hienoa vain, jos aineellisesta tuotannosta ja kulutuksesta siirrytään aineettomaan, mutta tällä haavaa ei todellakaan siltä näytä. Aineeton talous vaatii mitä suurimmassa määrin aineellisten luonnonvarojen käyttöä. Luovalla työllä luodaan uusia kulutustarpeita entisten päälle sen sijaan, että korvattaisiin olemassa olevaa luontoystävällisemmillä vaihtoehdoilla.

        Sikäli kuin luova talous pystyy tuhoamaan aineellista kulutusta, voin yhtyä näkemykseesi luontokuormasta. Digitaalisiin jakelukanaviin siirtymisellä olisi ollut mahdollisuus tähän, mutta toistaiseksi ne näyttävät vain kasvattavan materiaalin- ja energiankulutusta. Osittain luova talous on jopa luonnolle haitallista, pyritäänhän esim. design-muutoksilla, tuotekehittelyllä ja markkinoinnilla keinotekoisesti lyhentämään vanhojen esineiden käyttöikää ja ”pakottamaan” korvausostoksiin. Samaten esim. ohjelmistotekniikan keinoin (luovaa taloutta sekin) on ”pakotettu” uusimaan tietokonelaitteistot n. 3 vuoden välein sen sijaan, että olisi käytetty olemassaolevaa laitekantaa mahdollisimman luovasti ja tehokkaasti käyttöikää pidentäen.

    • 31.1.2011 12:50

      Anteeksi nyt Simo, mutta tuo väitteesi edellyttää kovennettua Linkola mallia ja nykyisten työttömien teurastamista. Luova talous ei haasta väittelyä, vaan se on ainoa tapa synnyttää kasvua tuotantotalouteen. Jos tämä perusfakta ei ole yhteinen ja tiedossa on muu vaihtoehto, siirtykäämme puhumaan siitä. Tämä keskustelu ei kulje nyt tavoitteisiinsa.

      • Simo permalink
        31.1.2011 14:16

        Emme näköjään pääse keskustelemaan luontokuormasta. Hyväksykäämme siis kaikki tuho ja saasta, kunhan talous kasvaa loputtomasti.

    • 31.1.2011 14:34

      Tarkoitin, että työtön tuottaa ihan yhtä paljon luontokuormaa matkustaessaan työkkäriin ja elellessään työttömyyttään. Se aika luovan työn tekemisessä ei tuota lisäluontokuormaa vaan kuormatonta lisätaloutta, joka voidaan ohjata vaikka luonnonsuojeluun.

      • Simo permalink
        31.1.2011 16:26

        Totta tietysti tämä. Kuitenkin meidän on tarkasteltava tuotannon ja kulutuksen koko kuvaa eikä pelkästään tuotantotyön osuutta. Tehdastuotteenkaan osalta ei riitä tehtaan piippuun asennettava saastemittari vaan mieluummin elinkaarianalyysi. On ollut mielenkiintoista havaita, että esim. paperia väitetään aineetonta vaihtoehtoa ekologisemmaksi.

        Silläkin on merkitystä, käytetäänkö luovuus uusien kulutusmuotojen tuottamiseen vai vanhan kulutuksen korvaamiseen eli luovaan tuhoon.

        Työttömyys taitaa sittenkin olla se todellinen ekovaihtoehto. Vihreät pyrkivätkin jo aktiivisesti sen edistämiseen laiskistavilla vero- ja sosiaaliturvamalleillaan…

      • 31.1.2011 16:46

        Sillä on merkitystä, kuinka paljon kulutuksesta voimme hoitaa omalla kotimaisella palvelutuotannolla ja kuinka paljon meidän on ostettava sitä ulkomailta. Kysyntä ei lopu, vaikka poliitikon laman tänne järjestävätkin. Viihteen kysyntä on suurempaa kun se on ollut ikinä, johtuen suurista ikäluokista ja heidän kulutushalustaan. Vihreiden ohjelmiin en puutu enkä ylipäätäään politikointiin. Olen mukana selkeän asiani vuoksi ja toivon sille etenemistä Täysmuutoksen kautta.

  4. 8.1.2011 12:58

    Lääkkeet halpenevat 70 % rinnakkaislääkkeiden vapautuessa. Musiikissa tekijänoikeuksille haetaan jopa 95 vuoden suoja-aikaa! Neljä kansainvälistä levy-yhtiötä jakavat miltei koko markkinat, jotka tulivat heille yrityskaupoissa tekijänoikeuksien tasearvon ollessa nolla euroa. Suoja-aika oli silloin 25 vuotta. Levyjätit kaksinkertaistivat omistuksensa ja saavat vanhoista oikeuksistaan kymmeniä kertoja enemmän kuin mitä ne panostavat uustuotantoon kun suoja-aika lobattiin 50 vuoteen. Ne vähentävät kulunsa suomalaisessa verotuksessa ja tekijänoikeusomaisuus siirtyy ulkomaille jatkamaan yhteiskuntamme verottamista. Jos ministeriöt tahtovat kantaa vettä kaivoon, se pitäisi kantaa edes omaan kaivoon!

    Taiteilija ei hyödy eilisen töistä. Viimeaikoja puhuttaneissa hyvitysmaksuissa ei siirry varoja rikkaalta köyhälle, vaan päinvastoin. Hyvitysmaksu moninkertaistuu kuluttajahinnoissa (vrt. tyhjä CD). Viimeisessä noin10 milj. euron tilityksessä vain 3 milj. euroa meni Gramexin ja Teoston kautta. Levy-yhtiöt saavat Gramex -tuloista 50 % ja kustantajat Teosto-tuloista kolmanneksen. Tosiasiassa suomalaisten taiteilijoiden hyöty on pienempi, koska enin osa musiikkia on ulkomaista tekoa. Taiteilijoille jää keskimäärin alle 20 euroa vuodessa, kun heille kertyvä summa jaetaan järjestöjen asiakasmäärällä. Valtaosa hyvitysmaksuista maksetaan tuotantotukina, eli taiteilijat maksavat myös levytyskustannukset.

    Tekijänoikeudet loukkaavat oikeustajuamme. Viranomaiskoneistomme tuomitsevat kansalaisiamme miljoonakorvauksiin miltei jokamiehenoikeuden kaltaisesta käytöstä. Vaikka tekijänoikeusomaisuudelle on luotu maaomaisuutta suurempi suoja, silti työ- ja elinkeinoministeriö ei ole synnyttänyt niille arvo- eli rahoituspohjaa. Levy-yhtiöt ovat eläneet Suomessa neljä vuosikymmentä kuin lastu laineilla vailla yhdenvertaisuuslain oikeussuojaa. Niiden pääinvestointi on nolla-arvoista, eli mitä enemmän suomalainen yhtiö tekee työtään, sitä enemmän se köyhtyy. Maamme arvokas tekijänoikeusvarallisuus on siksi siirtynyt pilkkahinnoin konkurssien tai yritysostojen kautta köyhältä rikkaalle.

    Tekijänoikeuksien tuottaminen on luontokuormatonta, kansainvälistyvää ja nuorisoa kiinnostavaa luovan talouden työllisyyttä. Ilman luovan talouden osaamista emme voi selvitä tulevaisuudesta. Jos ratkaisuja ei haluta/osata tehdä, on kyseenalaistettava viranomaisten osaaminen tai motiivit. Avainlipputuotteet on pelattu ulos kilpailusta omassa maassaan, vaikka kulttuuri- ja työllisyyssyistä sen pitäisi olla päinvastoin. Tässä on etu myös kaupalle, sillä kilpailu tuo kasvua ja muuttaa piratismin ”reiluksi kaupaksi” kun kuluttaja saa lääkkeiden tavoin levynsä 70 % halvemmalla. Taide ei saa taipua rahakoneiden pelinappulaksi.

    Poptori Oy
    Erkki Puumalainen
    toimitusjohtaja

  5. 2.2.2011 17:03

    Haikea luovutusvoitto Ruotsille Suomesta

    Turun yliopiston viestintäliiketoiminnan professori Saara Taalas on nimetty Växjön yliopistoon maailman ensimmäiseksi IKEA professoriksi. Työministeri Anni Sinnemäellä oli oikeasuuntainen visio vuonna 2009 nimittäessään Taalaksen luovan talouden selvityshenkilöksi työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM). Taalaksen osaaminen kannattaa noteerata myös kotimaassa. Luova talous on ainoa relevantti ja luonnostaan kasvava työllistäjä tulevaisuuden maailmassa.

    Sain tilaisuuden tutustua Saara Taalakseen ja sen myötä myös voimakasta lisähalua painostaa yhteiskuntaamme hyvinvoinnin lähteille oman toimialamme osalta. Jaoimme yhteisen näkemyksen kahden eri lähtökohdista startanneen superministeriön koordinaation ja muutosjohtamisen hitaudesta. Erityisesti työllisyydestä huolehtivaa elinkeinoministeriötä pitää voida vahvistaa asiantuntijakonsultaationa. Vasta perustamamme, kotimaisen luovan talouden työllistymisedellytyksiä painottavan THEry:n puheenjohtajan, professori Matti Koirasen yhdeksän kohdan ohjelmaehdotus TEM:n työ- yrittäjyys ja politiikkaohjelmaryhmään (TYPO) on valmis tiekartta luovan talouden tulevaisuudelle. Toivottavasti professorimuistiot ovat tallella, ja toivottavasti muutosta voidaan nopeuttaa luopumalla usein kovin tunnepitoisista vanhoista ajattelumalleista.

    IKEA professorin tehtävä on ”Life at Home”, joka meidän ilmaisussamme tarkoittaa kotiviihtymistä tallenteiden keinoin. Växsjössä on maailman johtava luovan talouden yliopisto. Ehkä siksi Ruotsin musiikkivienti on Suomeen nähden satakertainen ja IKEA- bisnes on suomisoffiin nähden 30 000 % isompi. IKEAN lahjoitukset yliopistolle on 6 milj. euroa, kun yritykset Suomessa panostavat tulevaisuuteensa vain satoja tuhansia. Kuluttajalähtöinen ekstrovertti IKEA ja samanikäinen Introvertti eli taidelähtöinen Artek tuovat todistusvoiman monipuolisuuden välttämättömyydestä. Taidelähtöinen levybisnes tarvitsee rinnalleen ikeamaisen levy-yhtiömallin, sillä erilaisuus tuo rikkautta. Suomessa on aina hävetty halpaa sen sijaan että edullisuudesta luotaisiin käytännön elämän järkevä laatustandardi. IKEA:ssa nautittu 5 euron lounas ajaa asiansa jopa paremmin kuin fiiniyttä vaativa ruoka oikeassa ravintolassa. Luovan talouden vaatimukset eivät ole vastakkainasettelua saati lyövää taloutta, jollaiseksi levybisnekselle ja myös valtiovallalle osoitettu kritiikki usein mielletään.

    Poptori Oy
    Erkki Puumalainen
    toimitusjohtaja

  6. Esko Ollikainen permalink
    3.2.2011 15:43

    Senverta sanon jotta ampuisin kaikki kokoomuslaiset.
    Paskaa puhutaan ja velkaannutaan,Suomi irti EU.sta. Rahavarat kotimaahan.
    Pitäisi ensin hoitaa kotimaan köyhyys pois,eläkkeistä ei kynittäisi veroja.
    Onko järkee että 600 euroo saava maksaa 14prssaa veroo.Painukaa herran nulkit v…..n.
    Äänestän PERUSSUOMALAISII MIKÄLI TUOKIN ÄLLI SÄILYY.
    Maahanmuttajien tultava toimeen maantavoilla…..

    • 5.2.2011 19:54

      Ymmärrän täysin pettymyksesi – juuri kuvaamiesi asoiden takia teemme täysmuutosta. Väkivalta ei kuitenkaan ole ratkaisu (huom, tämä oli huumoria). Mutta täysmuutokselle on oikeasti iso tilaus. Vanhojen puoleiden avulla sitä ei aikaansaada. Hyvä, että olet mukana tekemässä muutosta.

  7. 19.2.2011 12:50

    Valtiovallan tulisi nyt nähdä vuorten yli

    Ministeri Pekkarinen sanoi kehittävänsä yrittäjäuraa Nokialta vapautuville huippuammattilaisille. Mielestäni elinkeinoministeriön orgaanit eivät vielä kohtaa modernin maailmankaupan realiteetteja. Suomessa tulee panostaa kokonaisuuksiin. Miltei koko maailmantalouden uusi ja jakamaton markkinapotentiaali kohdistuu luovaan talouteen. Sen suunnatonta innovaatio- ja osaamispääomaa ei saisi luovuttaa ulkomaiselle toimijalle tai muuten asettaa alttiiksi. Tekes vuosikatsaus pursuaa jo nyt tuhoutuneita sieluja ja liikeideoita, jotka ovat kulkeneet kohti valtion rahoitusrotanloukkuja rahoituksen jäätyä kesken. Kun keksintö on myyntivalmis, mummon mökkikin on jo kiinnitetty, sillä valtio rahoittaa yleensä vain 50 % investoinnista ja tekijänoikeusinvestoinnista (IPR) ei mitään.

    Esim. markkinointi on luovan talouden suuri osa-alue, joka on lähes luontokuormatonta miljarditeollisuutta. Se vastaa suoraan nykyisen nuorison koulutus- ja osaamispääomiin. Käsitteellisesti markkinointi on koko palveluketju koodaajan sormista kuluttajan kassiin ja ajallisesti ketju on pahimmillaan kymmeniä vuosia. Ilman rahoitustuotantoa Suomen huippukoulutetuista Nokia- yms. ammattilaisista tulee liiketoiminnassa epäonnistuneita luusereita ja he valuvat yhteiskuntamme alhaisimpaan kastiin. Luovuus ja kapitalisoija eivät useinkaan asu samassa päässä.

    Suomi tarvitsee IPR päivitetyn Tekesin lisäksi Makesin kehittämään muun osaamisen rinnalle yhdenvertaista markkinointiosaamista. Kultamunia munivia hanhia ei kannata luovuttaa ulkomaille vain siksi, ettemme osaa ruokkia niitä. Kaikki brändit ja merkkitavarat ovat markkinoinnin lopputulosta ja siksi investointeja. Harva tulee ajatelleeksi, että esim. McDonald’s on maailmanmarkkinoilla tekijänoikeusbisnestä ja vain kohdemaissa se harjoittaa ravintolatoimintaa.

    Suomelle älyn ja innovaation suojelu sekä niiden vientiosaaminen ovat suunnaton uusi mahdollisuus. Saamme toki jatkossakin tehdä työtä, mutta jos modernin työn tekijänoikeus ja sen liikevoitto eivät jää Suomeen, emme pysty rahoittamaan hyvinvointipalveluja ja jatkokehitystä. Elämme ikuisesti kannetun kaivoveden logiikalla ja voimme yhä useammin joutua antamaan kaivot pois portsarirahalla. Mielestäni turhat automaatiotuet pitää poistaa ja muuttaa ne rahoitukseksi. Jos hanke epäonnistuu, se voidaan konvertoida sopivalla riskinjaolla vasta tueksi. Ei ole hyväksi, jos ylilikvidit jätit tai ulkomaiset laivanvarustamot syövät valtaosan valtiovallan osoittamasta kehitysresurssista ja silti joudumme elämään tulisilla hiilillä.

    Poptori Oy
    Erkki Puumalainen
    toimitusjohtaja

  8. matti pellinen permalink
    26.2.2011 05:36

    poistetaan vaan sitä turhaa byrokratiaa ja nämä älyttömät tuet. on se vaan ihmeellistä että perustetaan yrityksiä tukien varaan. kyllä hautuumaalla käy kova kolina nyky-yrittäjyyden takia. niin kuin esimerkiksi nokia ja paperiala. voi herranjestas. tuetaan,vaikka on pyörinyt omillaan jo vuosikymmeniä. täytyy olla surkeaa liiketoimintaa. sitten on tämä ruoan hinnan nousukierre. sen vois vaikka lailla pysäyttää hetkeksi. vaikka kauppias ja välikädet saisivatkin vähemmän tuloja,niin oman ruoan hinnassa he voittavat. joutuuhan se jumaliste herrakin syömään. hintojen nousulla syödään myös tuottajien ostovoimaa ja näin ollen tuottaja nostaa hintaa. normi kuluttajahan on jo pudonnut kelkasta. jos ruoka nousee tänä vuonna 5% ja ansiot n.1,5% ,niin käsittääkseni ostovoima laskee ja tätä kierrettä on jatkunut jo hyvän aikaa. lopetetaan se maailmanmarkkinahintoihin liikaa tuijottelu vai eikö suomessa muka enää tuoteta ruokaa?? pysäytetään vaikka koko suomi hetkeks jos muu ei auta ja laitetaan elämisen perusasiat ensi kuntoon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: